Aamulla vaisto herättää, että yksi on nukkunut pommiin. Herättely ja pötköttelyä sohvalla. Suihku ja rauhallinen aamupala. Muiden herättelyä. Yhden kanssa koulun terveystarkastukseen. Puheluita, viestejä, Wilmaa ja huushollin siivous. Vielä pyykinpesua ja lounaaksi edellisen illan uuniomenoita. Lenkki koiran kanssa. Hetkeksi tukihenkilön hommiin (kuulemaan nuoren päättäneen lähteä sittenkin sosiaalialalle kosmetologi- tai kampaajakoulun sijaan, koska haluaa olla isona sellainen ku mä) ja kotiin tekemään kalasoppaa. Vähän kuljettamista (tällä kertaa vain ruokaa suoraan koulusta harrastukseen jäänelle) ja keiton ohelle tuoretta ruisleipää kaupasta hakemaan. Ruoan jälkeen mönkijällä ajamisen vahtimista ja lisää kuljetushommia ja iltallin teko yhden lapsen kanssa, välissä hetki mummolassa istumista, kahteen kertaan itse asiassa. Viimeisten kuljetusten jälkeen mustikkarahkaa (mustikkavihaajalle ananaksesta) iltapalaksi ja suihkuun patistelut. Ilokseni huomaan, että uusin tulokas syö hyvällä ruokahalulla keittoa ja rahkaa, vaikka viimeiset pari viikkoa syönyt lähinnä einespitsaa. Yhden kanssa ruotsinläksyt. Ite suihkuun ja sänkyyn. Muistan, että unohdin käydä kirjastossa. Väleissä kouluasioiden miettimistä, asioiden hoitamista, päivän kuulumisten vaihtoa, lääkärinvarausta. Ja paljon muuta sälää, mutta ei toimistoja, ei ruuhkassa istumista, ei kiirettä tai stressiä. Yksi päivä mun elämästä <3
– Elina (perhehoitaja)