Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

PERHEHOIDON BLOGI: Perhehoidon arvojen pohdintaa ja yhdessä kehittämistä

Arvoja hyödyntämällä jäsentyy osaltaan se mihin perhehoitaja mukaamme lähtiessään sitoutuu ja miten toisaalta me olemme tukemassa perhehoitajaa.

Perhehoitajien kehittäjäryhmä kokoontui viime syksynä Majatalo Onnelassa Tuusulassa. Ryhmään osallistui tällä kertaa neljä perhehoitajaa muutaman ollessa estynyt sekä neljä työntekijää. Mukana oli sekä lyhyemmän aikaa perhehoitajana toimineita että hyvinkin pitkään toiminnassa mukana olleita. Esittelykierroksen jälkeen juttelimme yleisiä kuulumisia ja toiveita, jonka jälkeen kävimme varsinaisen työskentelyn kimppuun.

Teemanamme oli Familarin arvot, jotka on päätetty ottaa mukaan myös Famile-valmennukseen. Arvoja hyödyntämällä jäsentyy osaltaan se mihin perhehoitaja mukaamme lähtiessään sitoutuu ja miten toisaalta me olemme tukemassa perhehoitajaa. Familarin arvoparit ovat: Tieto ja taito, Välittäminen ja vastuunotto, Kumppanuus ja yrittäjyys sekä Kasvu ja kehitys. Keskustelu kyseisistä arvoista on mielenkiintoista, koska ne voidaan avata monelta eri näkökannalta. Esim. yhteiskunnan, palveluntuottajan tai perhehoidossa tehtävän substanssityön näkökannalta kyseiset käsitteet voivat saada aivan erilaisia määrityksiä.

Tähän saakka olimme ehtineet avata ja pohtia arvoja työntekijöiden kesken, mutta halusimme, että perhehoitajat tuovat Famileen oman näkemyksensä siitä toimivatko arvoparit perhehoidossa ja mitä ne voisivat perhekodin arjessa tarkoittaa. Samalla näemme, että aihe liittyy vuoden teemaan perhehoitajan hyvinvointi, koska ihmisen hyvinvointi lisääntyy hänen voidessaan toimia omien arvojen mukaisesti. Arvojen pohtiminen ei varmasti monellakaan ole ihan joka päiväistä toimintaa, mutta välillä asian äärelle on hyvä pysähtyä. Kun arvot otetaan puheeksi ja / tai niitä kirjaa ylös, voi arjessakin alkaa toimia entistä vahvemmin omia arvoja toteuttaakseen.

Työskentelyn aluksi perhehoitajat miettivät pareittain, miten eri arvoparit voisivat näyttäytyä perhehoitopalvelujen, perhehoitajan ja perhekodin arjessa. Tämän jälkeen arvot asetettiin lattialle hämähäkin seittiin ja perhehoitajat saivat pohtia omassa rauhassa, miten lähellä he itse ovat tällä hetkellä kyseisten arvojen toteutumista arjessa, mikä on tällä hetkellä mahdollista. Tämän jälkeen kävimme keskustelua arvoista ja purimme työparityöskentelyä, jossa nousi esille seuraavanlaisia huomioita. Niitä lukiessa kannattaa käydä läpi blogin valokuvista löytyvät perhehoitajien koostamat arvotaulut, jotka avaavat aihetta lisää.

TIETO JA TAITO

– Kyseiset arvot on helppo liittää perhehoitajuuteen.

– Perhehoitajilla on sekä opittuja että intuitiivisia taitoja lapsesta huolehtimiseen. Perheen kanssa työskentelyssä on tärkeää, että perhehoitajaa tuetaan löytämään omat vahvuudet tehtävässä toimimiseen.

– Omien tietojen päivittäminen, sekä Familarin kautta että itsenäisesti on tullut tarpeeseen sijoitettujen lasten muutettua perheeseen. Samat kasvatusmenetelmät, joita perhehoitaja on käyttänyt biologisten lasten kanssa, eivät välttämättä toimi, kun lapsi muuttaa perheeseen oman, erilaisen elämäntarinansa ja omassa perheessä oppimiensa toimintamallien kanssa.

– Perhehoitajat kokevat, että odotukset perhehoitajia kohtaan ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan. Myös tämän vuoksi jatkuva kouluttautuminen on tärkeää.

– Perhehoitajien koulutus- ja ammattitaustat ovat kovin erilaiset, jolloin lasten hoidon ja kasvatuksen kannalta on tärkeää, että Familarin työntekijä tuo oman ammattitaitonsa avuksi arkeen. Toisaalta vastavuoroisuus, puolin ja toisin oppiminen ja yhteistyön tuloksena syntynyt tieto on tärkeää. Ei vain se, että työntekijä tulee ja kertoo miten toimia. Välillä pienistä asioista voi syntyä suuria oivalluksia. Työntekijät oppivat perheiltä paljon ja voivat jakaa toisen perheen tekemiä oivalluksia samanlaisissa tilanteissa olevien perheiden kanssa.

– Kuukausiraportin laatiminen osallistavasti pistää miettimään ja huomaamaan lapsen kehityksessä tapahtuneita asioita, joiden äärelle ei välttämättä arjen pyörityksessä pysähtyisi.

VÄLITTÄMINEN JA VASTUUNOTTO

– Tämä arvopari on ehkä kaikkein helpoin liittää perhehoitoon, koska välittämistä ja vastuunottoa perhehoitajana toimiminen ensisijaisesti on. Arvoparin pohdinta herättikin varsinaista keskustelua kaikista vähiten, koska se tuntui niin luontevalta ja selvältä jo itsessään.

– Kaikki perhehoitajat toivat esille sitä, miten he ovat tehneet aivan oikean valinnan alkaessaan sijaisperheeksi. Yksi perhehoitajista kertoi, että kun hän nyt miettii perhehoitajuutta edeltänyttä palkkatyötä, olisi tämä ratkaisu pitänyt tehdä jo aiemmin. Toinen kertoi ajatelleensa jo pitkään haluavansa auttaa toisia ja mahdollisuus siihen perhehoitajuuden kautta löytyi onnekkaan sattuman kautta.

– Keskusteluissa nousi esille lapsen osallistamisen tärkeys häntä ja hänen perhettään koskevissa asioissa.

KUMPPANUUS JA YRITTÄJYYS

– Pohdinnoissa nousi esiin kasvatuskumppanuus, jota lapsen asioissa toteuttavat kaikki hänen lähipiirissään olevat aikuiset, kuten vanhemmat, perhehoitajat sekä eri organisaatioiden työntekijät. Perhehoitajan kannalta on tärkeää, että myös hänellä on oma vastuutyöntekijä, ei ainoastaan lapsella. Perhehoitajille on tärkeää, että heillä on joku jonka kanssa viedä asioita eteenpäin lapsen edun mukaisesti. Perhehoitajat kertoivat, että vastuutyöntekijän käynti on suorastaan kuukauden kohokohtia, jota odotetaan joka kerta.

– Yrittäjyyden ajatuksesta ja käsitteistöstä keskustelussa nousi esille arjen suunnitelmallisuus, kaikkien perheiden arkeen kuuluva talouden ja asioiden hoito sekä sisukkuus ja sinnikkyys.

– Lisäksi yksi perhehoitajista nosti esille ajatuksen tunnepohjaisesta budjetoinnista, jolla hän tarkoitti että esim. seuraavan kouluvuoden osalta usein mietitään mitkä ovat lapsen elämässä tärkeitä asioita ja mitkä tulee nostaa etusijalle, esim. koulu, puheterapia, toimintaterapia, iltapäiväkerho, perheen kanssa vietetty aika. Familarin työntekijän kanssa laadittu perhehoidon tuen suunnitelma osaltaan helpottaa tällaisen budjetoinnin laatimista.

– Kaikki perhehoitajat toivat esille, että raha ei ollut lähtökohta perhekodiksi alkamiselle. Kaikissa vaikeimmissa paikoissa, kun on jo käynyt mielessä, että tekisi mieli luovuttaa, on kuitenkin osaltaan auttanut se, että on miettinyt perhehoitajuutta myös työnä, josta saa palkkiota. Rahasta puhuminen on usein vaikeimpia asioita perhehoitajuudesta. Perhehoitajat ovat kokeneet esim. lapsen läheisten osalta syyllistämistä siitä, että perhekodiksi olisi alettu vain rahan takia ja että sijoitetuilla lapsilla tehdään bisnestä. Mietimme, että toisaalta perhehoitajan tuntipalkka jäisi melkoisen matalaksi, kun otetaan huomioon, että työtä tehdään 24/7.

KASVU JA KEHITYS

– Ryhmässä mietittiin, että nämä arvot voivat tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita esim. yhteiskunnan, yrityksen ja perhehoitajan arjessa, mutta toisaalta arvot on helppo kääntää perheen arkeen.

– Mietittiin sitä, että lapsen asioista keskusteltaessa nousee helposti esille ne asiat, joita pitäisi vielä kehittää ja lapsesta kirjoitetut asiakirjat ovat usein melko negatiivisia. Lapsella jo olevista taidoista ja voimavaroista voisi jutella ja kirjata vieläkin enemmän. Tällöin aikuisten näkemys lapsesta pysyisi tasapainossa ja toisaalta kun lapsi saattaa isompana käydä läpi omat asiakirjansa, ne eivät olisi niin tylyä tekstiä. Totesimme myös, että perhehoitajien on helppo löytää lapsista positiivista, kaunista sanottavaa.

– Juteltiin siitä, miten välillä pieniäkin ne asiat voivat olla, joilla voi helpottaa lapsen oloa vaikeissa tilanteissa tai hankalien tunteiden vallassa.

– Toisilla perheillä sijoitusten alut olivat olleet vaikeita n. 3-4 kuukaudenkin ajan. Toki ylä- ja alamäet kuuluvat perhekodin arkeen tästäkin eteenpäin, kuten kaikilla perheillä. Tästä huolimatta perhehoitajat kertoivat kuinka he näkevät, etteivät voisi arvokkaampaa työtä tehdä. Ihanan konkreettinen esimerkki siitä kun asiat ovat alkaneet asettua ja arki rauhoittua oli se, kun yksi perhehoitajista oli ehtinyt pitkästä aikaa lakata kyntensä. Näinkin pieni asia voi toisinaan olla arjen luksusta 🙂 

– Perhehoitajat miettivät, että haastavimmissa elämäntilanteissa helpottaa myös se, kun miettii tulevaisuutta eteenpäin ja sitä mitkä asiat ovat esimerkiksi puolen vuoden päästä todennäköisesti selvinneet ja miten tämä on helpottanut perheen elämää.

– Esille nousi myös se, miten paljon lapsen ilo ja parempi vointi sekä onnistumiset antavat perhehoitajalle.

Kuten huomaatte, päivä oli antoisa ja tunnit kuluivat nopeasti tärkeiden aiheiden äärellä. Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistuneita! Päivän keskusteluissa nousi esille se mikä kuvaa perhehoitajana toimimisen mielekkyyttä, työ on toisaalta hyvin haastavaa, toisaalta äärimmäisen palkitsevaa. Perhehoitajuus on työnä tai elämäntehtävänä sellaista, että sitä lähtevät tekemään ihmiset, jotka jo lähtökohtaisesti jakavat samankaltaisia arvoja vähintään välittämisestä sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta.

Pyysimme jälleen perhehoitajilta sekä ruusuja että risuja päivästä, tällä kertaa saimme vain ensimmäisiä 🙂

– Kivaa yhdessä työskentelyä

– Hyvä ilmapiiri

– Nähtävissä halu kehittää toimintaa myös perhehoitajan näkökulmasta

– Sopiva kokonaisuus, ei väsyttänyt

– Kaunis ympäristö

– Mukava yhdessä olo, vertaisuus

– Sanna Savilahti (kehityspäällikkö, sosiaalityöntekijä)