PERHEHOIDON BLOGI: Meidän perheestäkö lastensuojelun sijaisperhe?

PERHEHOIDON BLOGI: Meidän perheestäkö lastensuojelun sijaisperhe?

Hyvinvoivat perheet jakavat tätä hyvää myös perheeseen sijoitetuille lapsille. Esimerkiksi tavallisesta arjesta nauttiminen, perheenjäsenten välinen turvallinen vuorovaikutus, avoimuus ja perheen sisäinen huumori ovat ominaisuuksia, jotka antavat valtavan hyviä lähtökohtia monelle ihan tavalliselle perheelle toimia sijaisperheenä.

Tämä kysymys saattaa käydä monenkin mielessä elämän varrella. Samalla kysymys pitää yleensä sisällään monia mietintöjä. Mitä perhehoitajuuteen oikeasti tarvitaan? Mitä kaikkea pitää osata? Mahtuisiko kotiimme vielä lapsia? Olemmeko tarpeeksi hyviä tai oikeanlaisia? Pieni epävarmuus voi positiivisella tavalla kertoa siitä, että suhtautuu asiaan vakavasti ja haluaa lapselle tai lapsille aidosti parasta. Jotkut erittäin hyvin perhehoitajiksi sopivat perheet miettivät näitä kysymyksiä jopa vuosia. Siksi tämä blogi-kirjoitus käsitteleekin tällä kertaa perhehoitajaksi ryhtymistä ja sen edellytyksiä. Samalla haluan kannustaa viemään ajatuksia rohkeasti teoiksi, sillä jokainen lastensuojelun sijaisperhe on perhettä tarvitseville lapsille tärkeä ja tarpeellinen. 

Kun tutustumme uuteen perheeseen, käymme ensin alustavasti läpi sitä, mitä perhehoitajalta edellytämme ja mitkä ovat ne syyt ja toiveet, joiden vuoksi perhe haluaisi sijaisperheeksi. Lähtökohtana on se, että perheen oman elämän ja esimerkiksi parisuhteen pitää olla vakiintunut ja turvallinen. On oltava aikaa ja aitoa kiinnostusta paneutua uuden perheenjäsenen tarpeisiin ja tukea häntä elämässä eteenpäin. Pitkäaikaisessa sijoituksessa sitoutumista tarvitaan lapsen iästä riippuen vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi, lyhytaikaisissa sijoituksissa lapset voivat asua perheessä lyhyemmän aikaa ja vaihtua useammin. 

Monenlaiset perheet voivat olla hyviä sijaisperheitä. Ei ole olemassa yhtä täydellistä kaikille lapsille sopivaa malliperhettä vaan tärkeintä on löytää juuri tietylle lapselle tai sisaruksille sopiva perhe. Tällöin iso tai pieni perhekoko, kaupunki tai maaseutu, perheen rauhallisuus tai aktiivisuus, kulttuuri- tai uskontotausta, toive kodin tarjoamisesta pikkulapselle tai nuorelle, perheen eläimet tai mahdolliset allergiat, ovat kaikki asioita, jotka punnitaan suhteessa lapsen tarpeisiin, miettien hänelle parasta ratkaisua. Monenlaiset lapset tarvitsevat ehdottomasti myös monenlaisia perheitä. 

On myös asioita, jotka estävät perhehoitajuuden. Perheessä ei luonnollisesti saa olla esimerkiksi päihdeongelmaa, väkivaltaisuutta tai esimerkiksi mielenterveysongelmia. Myös talouden ja asuinympäristön tulee olla kunnossa. Vaikka perhehoitajuudesta maksetaan palkkiota ja kulukorvausta, mikä mahdollistaa päätoimisen lapsen kanssa kotona olemisen, ei myöskään raha saa olla syy lasten ottamiseen. Lisäksi perhehoitajan pitää olla valmis tekemään lapsen asioissa yhteistyötä ja toimimaan kasvatuskumppanuudessa hänen vanhempiensa ja läheistensä, viranomaisten, Familarin työntekijöiden ja muiden verkostojen kanssa. Jos perheessä on juuri ollut hyvin isoja muutoksia, voi olla hyvä odottaa vielä hetki ja palata asiaan kun tilanne on tasaantunut. On tärkeää, että lapselle on nykyhetkessä tilaa ja voimavaroja. 

Kun tutustumme uuteen perheeseen, sisältää tämä vaihe ja perheen valmennus useita tapaamisia ja puhelinsoittoja. Osa tapaamisista tapahtuu kodeissa, osa esimerkiksi ryhmämuotoisesti toimistollamme. Koko moniammatillinen tiimimme ajelee jatkuvasti satoja kilometrejä nähden ja tavaten erilaisia koteja ja perheitä. Kuulemme alusta alkaen niitä odotuksia ja toiveita, joiden kanssa perheet toimintaan lähtevät. Samalla käymme yhdessä perheen kanssa pohdintaa siitä, voisiko heistä tulla sellainen sijaisperhe, joka pystyisi sekä tarjoamaan lapselle tai lapsille hyvän kodin että myös itse nauttisi perhehoitajuudesta kaikkine sen iloineen ja suruineen. Familarin perhehoitajille kehitetty Famile-valmennusantaa realistisen kuvan perhehoitajuudesta ja sisältää paljon sitä tietoa ja ymmärrystä, jonka avulla lapsi on helpompi ottaa onnistuneesti osaksi perhettä.

Hyvinvoivat perheet jakavat tätä hyvää myös perheeseen sijoitetuille lapsille. Esimerkiksi tavallisesta arjesta nauttiminen, perheenjäsenten välinen turvallinen vuorovaikutus, avoimuus ja perheen sisäinen huumori ovat ominaisuuksia, jotka antavat valtavan hyviä lähtökohtia monelle ihan tavalliselle perheelle toimia sijaisperheenä. Me Familarilla kerromme mielellämme lisää ja kuljemme mukana tukien sijaisperheitä sekä ennakkovalmennuksen että koko lapsen sijoituksenajan. Sijaisperheeksi ryhtyminen voi olla mahdollisuus muuttaa vielä tuntemattoman lapsen koko elämä.

- Hanna Lappi (palvelupäällikkö, sosiaalityöntekijä YTM)

FAMILAR SOMESSA