Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

ARTIKKELI: Sosiaalityöntekijäpula ja sen vaikutukset lapsiin

Sosiaalityöntekijän kelpoisuusehdot ovat muuttuneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana useamman kerran.

Sosiaalityöntekijän tehtävään on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteiskuntatieteen tai valtiotieteen maisterin tutkinnon, sekä sosiaalityön pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee pitkään jatkunut vakavasti otettava sosiaalityöntekijäpula. Keskinen, Kiiski, Kuusinen-James & Vuorijärvi (2017) ovat todenneet sosiaalityöntekijäpulan jatkuneen jo vuosia ja ratkaisuyritykset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Sosiaalityöntekijäpulan todellisuuden selkeämmin toi näkyviin ammattihenkilölaki ja siihen liittyvät tiukennokset. Aiemmin sosiaalityöntekijävajetta on pystytty paikkaamaan palkkaamalla sosiaalityöntekijän tehtävään vuodeksi kerrallaan sosionomin tutkinnon suorittanut henkilö. Sosionomeja koulutetaan paljon ja siten heitä on ollut helposti saatavilla sosiaalityöntekijän tehtäviin. Yliopistoista valmistuu vuosittain noin 170 sosiaalityöntekijää ja ammattikorkeakouluista noin 2000 sosionomia.

Sosiaalityöntekijäpulasta kärsivät kunnat ovat kehittäneet omia ratkaisujaan, jotta sosiaalityöntekijäpula helpottuisi. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen kertoo Karviaisen perustamasta sosiaalityön oppimisklinikasta, joka on perustettu vuonna 2016. Oppimisklinikalla tuetaan Karviaisessa sosiaalityön perus-, aine- ja syventäviä opintoja suorittavia työntekijöitä useilla eri tavoilla. Opiskelijat opiskelevat joko avoimessa yliopistossa tai yliopistoissa. Tuki on monimuotoista: koordinaattorin luennot ja tuki, vertaistuelliset pienryhmäkokoontumiset, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimista, koordinaattorin tuella ja työnantajan oppikirjahankinnat. Oppimisklinikasta vastaavat työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen ja koordinaattori, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä Irma Lehtonen. Lukuvuonna 2016-2017 oppimisklinikalla opiskeli 31 työntekijää, joista kaksi kolmasosaa suoritti sosiaalityön perusopintoja ja yksi kolmasosa aine- tai syventäviä opintoja. Useat perusopintoja suorittavat ovat siirtymässä jo aineopintoihin. Oppimisklinikan tuki on mahdollistanut opintojen jatkumisen suunnitellusti ja kaikkiaan jo yhdeksän maisteria on valmistunut. Valmistuneista maistereista suuri osa on jäänyt tai palannut Karviaisen palvelukseen.

Perusturvakuntayhtymä Karviainen on ollut aloitteellinen ja laatinut myös ESR –rahoitushakemuksen saadakseen toteutettua alueella maisterikoulutuksen, sillä yliopistojen sisään otettavien opiskelijoiden kiintiöt ovat riittämättömät sosiaalityöntekijätarpeeseen nähden. Päätös rahoituksesta saataneen vuoden 2018 alkupuolella. On tärkeää, että myös yksityiset palveluntuottajat ovat lähteneet mukaan tähän ESR -hankkeeseen. Tämän kaltainen yhteinen hanke edustaa uudenlaista verkostoyhteistyötä, jossa kaikki toimivat yhteisen asiakkaan hyväksi.

Irma Lehtosen mielestä sosiaalityöntekijällä on iso rooli lasten ja perheiden kohtaamisessa. Ihmisarvo, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus, arvostava ja kunnioittava kohtaaminen muodostavat sosiaalityön eettisen lähtökohdan. Tapasin kerran lapsen, joka kertoi oman sosiaalityöntekijänsä ja hänen kohtaamisestaan: ”Sama huono olo seuraa mua. Ei tunnu kivalle, kun kannustamisen sijasta sanotaan ettei susta tule mitään. Tiedätkö, että sillä on merkitystä, miten sossut kohtaavat lapsen. Sossut ovat ammattilaisia, jotka ajavat lapsen asioita. Mullakin niin kuin kaikilla sijoitetuilla lapsilla on unelmia ja haaveita, uskotko!”

Irma jäi miettimään oliko lapsen ja sosiaalityöntekijän kohtaamisen ilmapiiri ollut lasta kannustava ja tukeva, toteutuiko ammatillinen empatia tai dialoginen vuorovaikutus, jotka edesauttavat luottamuksellisen asiakassuhteen syntymistä ja tukevat lapsen oman mielipiteen huomioon ottamista. Sosiaalityöntekijän on työssään huomioitava lapsen tunteet, mielipiteet, osallisuus ja elämänkokemukset sekä sosiaalityön eettinen perusta. Toisaalta pohdin myös sitä, minkälainen on sosiaalityön tulevaisuuskuva. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijäpula näkyy sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutena ja sosiaalityöntekijöiden paikkojen täyttymisenä epäpätevillä työntekijöillä sekä maanlaajuisina rekrytointivaikeuksina. Alati vaihtuvilla työntekijöiden vaihtuvuudella on iso merkitys sosiaalityön suunnitelmallisuuteen, kokonaisvaltaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, joka ei voi olla vaikuttamatta sosiaalityön piirissä olevien lasten tilanteisiin.

Jutun ovat kirjoittaneet Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työikäisten palvelulinjajohtaja, terveystieteiden maisteri Pirkko Hynynen ja sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden tohtori Irma Lehtonen.

Lähteet:

Keskinen, Elisa & Kiiski, Kati & Kuusinen-James, Kirsi & Vuorijärvi, Petri. Selvitys sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimivien valtakunnallisesta tilanteesta.