BLOGI: Mä en voi mennä kotiin koko kesänä

BLOGI: Mä en voi mennä kotiin koko kesänä

Lastensuojeluyksiköiden kesään kuuluu erilaista kesäohjelmaa; leirejä, retkiä ja huvipuistokäyntejä. Nauru ja ilo ovat olleet läsnä meidänkin yksikössä.

Kesän alussa useammat nuoret kertoivat innoissaan myös tulevista lomistaan kotona tai vanhempien kanssa tehtävistä lomamatkoista. Ne osoittautuivat onnistuneiksi ja tärkeiksi kokemuksiksi nuorille.

Joillakin nuorilla ei ole mahdollisuutta mennä kotiin tai muuhunkaan lähiverkostoon kuuluvien ihmisten luokse lomille. Asia on nuorelle satuttava kokemus. Nuori saattaa kokea huonommuuden tunnetta toisiin nuoriin verrattuna. Kesän aikana eräs nuori tuli sanomaan minulle hiljaisella äänellä: "Mä en voi mennä kotiin koko kesänä". Kyyneleetkin olivat silmissä. Itselle tuli tunne siitä, että miten osata lohduttaa häntä siinä tilanteessa. Otin kainaloon ja silitin. Hetken istuimme hiljaa. Se ei muuttanut nuoren tilannetta sen suhteen, että hän olisi voinut lomille lähteä, mutta lohdutti siinä hetkessä. Lisäksi teimme yksikössä ratkaisun siitä, että nuori oli mukana kaikissa mahdollisissa yksikön kesätoiminnoissa toisten nuorten enemmän vuorotellessa toimintojen suhteen.

Nuorten asiakassuunnitelmissa tulisi kartoittaa aina nuoren mahdollisuudet turvallisen loman viettoon lastensuojeluyksikön ulkopuolella. Omaohjaajilla on tärkeä tehtävä tuoda erilaisia vaihtoehtoja esille. Nuorten osallisuuden tulee olla lomaa koskevissa suunnitelmissa todellista. Tämä onnistuu useimmiten sosiaalityöntekijän, lastensuojeluyksikön, nuoren lähiverkoston ja ennen kaikkea nuoren välisellä yhteistyöllä.

Mitä me lastensuojeluyksiköissä työskentelevät voimme muuta tehdä? Mielestäni olla läsnä ja pitää nuori lähellä. Voimme myös etsiä aktiivisesti ratkaisuja yksikössä järjestettävän toiminnan kautta, että jokaiselle nuorelle jäisi hyvät muistot kesästä.


Johanna Blom

Yksikönjohtaja, Familar Ylöjärvi