Kotopellon nuoret syysretkellä Repoveden Kansallispuistossa

Kotopellon nuoret syysretkellä Repoveden Kansallispuistossa

Tutustuimme yhdessä Repoveden historiaan, luontoon sekä nähtävyyksiin. Nuoria kiinnostivat eniten kalliomaalaukset, joita löytyisi puistosta useammastakin paikasta. Niitä ainakin etsisimme!

Syyslomalla olimme Kotopellon nuorten Seikkailu- ja luontopainotteisella leirillä Repoveden Kansallispuistossa. Lähdimme Nurmijärveltä kohti Repoveden kansallispuistoa varhain syysaamuna. Auto oli pakattu ääriään myöten täyteen. Kontissa oli kolmen nuoren sekä kahden ohjaajan leiriytymisvarusteet seuraavaksi kahdeksi vuorokaudeksi. Seikkailu alkoi!

Matkan aikana tutustuimme yhdessä Repoveden historiaan, luontoon sekä nähtävyyksiin. Nuoria kiinnostivat eniten kalliomaalaukset, joita löytyisi puistosta useammastakin paikasta. Niitä ainakin etsisimme! Tämän lisäksi oli tarkoitus seikkailla puistossa mm. kiipeämällä näköalatorniin katsomaan auringonlaskua ja ihailla Olhavan vuorta sekä tutustuttaa nuoret Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Pääsisimme tutustumaan yhteen Suomen upeasta Kansallispuistoon. Suomessa on jo 40 Kansallispuistoa!


Repovedelle saavuttuamme löysimme nopeasti meille varatut kanootit. Nuoret halusivat oman kanootin ja ohjaajat ottivat toisen. Seuraava puolituntinen pakattiin kanootteja. Tavarat pakattiin vesitiiviisiin tynnyreihin, jotka sidottiin kanoottiin kiinni. Ohjaajien johdolla kävimme turvallisuusasiat läpi ja ei kun matkaan! Seuraavat kaksi tuntia meni meloen Repoveden upealla järvialueella. Jylhiä kallioita, puhdasta vettä ja metsää silmänkantamattomiin – ihan niin kuin luvattiin.

Saavuimme alkuillasta yöpaikalle, Mustavuoren kodalle. Kannoimme yhdessä tavarat kotaan ja lähdimme iltapatikoinnille. Tarkoitus oli kiivetä kodalta kalliota pitkin Mustavuorten huipulle ja siellä olevalle näkötornille. Kyllä oli upeat näköalat! Ylhäältä näkyi puiston jokainen kolkka. Tornissa nuoret ottivat snapit ja päivitykset, minkä jälkeen lähdettiin tiputtelemaan takaisin alas kodalle. Päivälliseksi tehtiin nepalilaista ruokaa. Kylläpä maistui hyvältä rankan päivän päätteeksi. Iltanuotiolla grillaantui vielä vaahtokarkit ja nauru raikui. Kyllä uni maistui täydellä vatsalla ja ulkoilun jälkeen!

Aamulla aamupalan jälkeen suuntasimme kulkumme kohti Olhavan vuorta. Olhavan vuori on pystysuora kallionseinämä, joka laskee jalkojen juuresta 50 m matkan Olhavanlammen rantaan. Saimme mukaamme oppaan, joka tunsi puiston paremmin kuin moni muu. Oppaamme osasi kertoa puistosta hienoja tarinoita ja historiaa. Löydettiin ne kalliomaalauksetkin. Hurraa!

Kotimatka alkoi melomalla takaisin autolle. Vastatuulesta huolimatta kaikki jaksoi hyvällä asenteella meloa takaisin autolle. Kanootit saatiin nopeasti purettua ja päästiin kohti Nurmijärveä. Hiljainen oli takapenkki koko matkan. Palaute oli "Ei täysin huono reissu...", mikä tarkoittaa meillä "Olipa mukavaa! Milloin mennään uudestaan?".