Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

BLOGI: Varatie Tervakosken retki Ahvenanmaalle

Majoittuminen oli tuttuun tapaan Föglön entisellä tulliasemalla, jossa tilaa, pihaa ja hienoja maisemia oli vaikka muille jakaa.

Varatie Tervakosken perinteinen Ahvenanmaan retki toteutettiin vuoden tauon jälkeen kesän viimeisimpinä päivinä 6.-9.9.2018. Lähtöaamuna herätys oli aikainen, kun viisi unista nuorta ja kolme ohjaajaa kömpivät autoon ja matka saattoi alkaa. Matkan aikana nuoria puhututti erilaiset lautat ja lossit, joita Rengastien matkan varrella oli useampi kappale. Monelle nuorista vain ruotsinlaivat olivat tuttuja ja ihmettelemistä riitti. Yksi mukana olleista nuorista oli ollut vastaavalla retkellä kerran aikaisemmin ja osasi kertoa muille, millaiseen paikkaan oikeastaan ollaan menossa.

Majoittuminen oli tuttuun tapaan Föglön entisellä tulliasemalla, jossa tilaa, pihaa ja hienoja maisemia oli vaikka muille jakaa. Illalla lämmitettiin rantasauna, syötiin ja oli aikaa asettua taloksi. Ehkä reissuväsymys painoi monen nuoren silmää, sillä ensimmäisenä yönä kaikki nuoret nukahtivat aikaisin ja nukkuivat aamulla pitkään; joukon aamuvirkku teki sen hetkisen ennätyksensä nukkumalla aamulla yhdeksään asti.

Ensimmäinen kokonainen päivä meni kysymyksen ”Mitä saarella voi tehdä?” äärellä. Televisiossa ei ollut Netflixiä ja lähikaupassakin oli käyty jo herkkuostoksilla. Toisaalta nuoret toivoivat vapaata lomailua ja retkellä aikaa tuli vietettyä myös sellaisten nuorten kanssa, joiden kanssa ei ehkä muutoin tulisi. Iltaa kohden porukka vaikutti ryhmäytyvän ja nauttivan ihan vaan olemisesta lämpimässä syysilmassa.

Toisena kokonaisena päivänä tehtiin koko joukon voimin retki Maarianhaminaan. Matkalla Kastelholman linnaan pistäydyttiin Taffelin sipsitehtaalla ja jumbosäkki täynnä erilaisia sipsipusseja tarttui pienellä hilpeydellä matkalle mukaan. Itse linna ei herättänyt suurempaa mielenkiintoa nuorissa, mutta pari nuorista käveli linnan joka kolkan läpi reippaalla otteella.

Ennen paluulautan lähtöä kävimme vielä porukalla pitsalla ja ihmettelemässä tuulivoimalan huminaa. Sauna ja pannukakku viimeistelivät viimeisen illan ja kaikki nuoret rohkaistuivat uimaan. Seuraavan aamun siivousurakka sujui näppärästi aikataulussa. Nuoret kertoivat samalla valvoneensa sekä pienistä retkellä sattuneista kommelluksista. Paluumatkalla pysähdyttiin syömään nuorten odottamat hampurilaiset ja bongattiin ajan kuluksi heinäpaaleja eli dinosauruksen munia. Lähes heti talolle saapumisen jälkeen ensimmäinen nuori sanoi, että oli kivaa. Voisi lähteä uudestaan!

– Mia Laurell (yksikönjohtaja)